keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Nimiäisjuhlan ajatuksia

Kuvalähde: www.3d-hdwallpaper.com
En tiedä onko minusta tulossa hysteerinen kontrollifriikki-mutsi tai onko tämä ihan normaalia että pohdin jo nimiäisjuhlia... :-D Beben nimi tosin kyllä leijailee hieman vielä ilmassa, mutta siitä on kyllä käyty vilkkaitakin keskusteluita ja vaikuttaa siltä että meillä on olemassa sellainen kombinaatio mistä sekä mieheke että minä ollaan tyytyväisiä. :-) 

Yksi varma asia on ainakin se että meidän lasta ei tulla ristimään. Itse olen ristitty ja olen jopa käynyt rippikoulun (mutta oikeastaan vaan sen takia että kaveritkin meni, ja olihan siellä varsin hauskaa. Uskonnontunnit lukuunottaen.) mutta en sanoisi itseäni uskovaiseksi. Voin kyllä jouluaattona käydä joulukirkossa, mutta siinä se suunnilleen tyssää. Ja sielläkin ihan vaan "perinteitä noudattaen". Mieheke ei kuulu kirkkoon, emmekä kumpikaan näe mitään syytä miksi lapsemme pitäisi heti syntymästä - kun hän itse ei vielä osaa päättää - liittää kirkkoon. Jos Bebe joskus vanhempana haluaa käydä rippikoulun, hänet voidaan samalla ristiä. Silloin se on hänen oma valintansa. :-)

Bebe tulee siis saamaan "siviilikummit". Oikeastaan sana "siviilikummi" on jotenkin itselleni vastenmielinen, käytän mielummin vaan sanaa "kummi" tai jopa pilke silmäkulmassa "kummitus". ;-) Se, että Beben kummit itse tiedostavat tehtävänsä ja läsnäolonsa, pitävät yhteyttä, olevat kiinnostuneet Beben voinnista, kehityksestä tms ja olevat osa Beben elämää vuosien varrella riittää minulle.

En odota kummeilta kalliita lahjoja (toki niitäkin saa tuoda, jos haluaa hehe) vaan sitä että ollaan oikeasti kiinnostuneita ja mukana lapsen elämässä vuosien varrella. Että Bebellä on rakastavaiset kummit jotka oikeasti välittävät hänestä ja joihin hän pystyy luottamaan läpi elämän. :-) Beben kummithan eivät tule saamaan kirkon kummitodistusta, mutta minulla on jo idea miten toteuttaa tämän asian kummeille, sekä Bebelle vähän "virallisimmin". Kiitos kuuluu oikeastaan yhdelle ihanalle naiselle "Helmikuiset 2015"-Facebook ryhmässä, eli iso kiitos hänelle! :-) Vaikka oma tukiverkosto onkin aivan mahtava, on kuitenkin ihanaa että "meillä" joilla laskettu aika on helmikuussa on tämmöinen oma ryhmä, missä saa pohtia ja tukea toisiaan kun kerran samoja asioita käydään läpi sekä raskauden että äitiyden myötä. :-)

Mieheke ei ole kauhean innostunut siitä ajatuksesta että pidettäisiin Beben nimiäisjuhlat jossain vuokratussa tilassa. Hän on vahvasti sitä mieltä että pidetään ne kotona. Homman nimi taitaa vaan olla se ettei kaikki vieraat läheskään tule mahtumaan meille kotiin, joten näen sen fiksumpana vuokrata jokin hieno tila. Oikeastaan on jo yksi tila joka pyörii ajatuksissa, jossa jopa olisi yöpymismahdollisuus (tosin kyllä rajoitettu määrä, mutta kuitenkin), mutta katsotaan vielä, se on vielä auki. Jos peruutetaan vähän takaisin niihin lahjoihin, jotka varmasti Bebe tulee saamaan nimiäisjuhlissa vaikka en odotakaan mitään (mutta sukua ja ystäviä tuntien), toivoisin että lahjat olisivat tarpeellisia, muistonrikkaita Bebelle myöhemmin sekä käytännöllisiä. En nyt ala esimerkkejä tänne sanelemaan, jos joku tuntee itseänsä osoitetuksi (hehe) niin voi kysyä meiltä suoraan, jos haluaa tuoda muuta kun itseään juhliin. :-) Mitä mieltä muuten olette, onko ihan ok kirjoittaa kutsuun "lahjojen toivelistan"? Tiedän että jotkut näin teevät, mutta itselleni ajatus tuosta tuntuu hieman vieraalta.

En malttaisi odottaa että pääsisi jo suunnittelemaan Beben nimiäisjuhlan kakkua, ohjelmaa, servettejä, tapa millä nimi julkaistaan, istumajärjestystä, koristelua, ruoka ja kaikki siinä välissä! Haluan että juhlista tulee ikimuistoiset sekä ystäville, kummeille, sukulaisille että meille ja täydelliset. Kuvaajakin olisi mahtavaa jos saisi paikalle! Innoissani mietin myös millaisen mekon haluaisin itselleni juhlaan, vaikka juhla onkin Beben. Mutta ajatus siitä että silloin mahdollisesti pystyn jo pukeutumaan hiemankin "nätimmin", ja ehkä tuntemaankin itseäni hieman nätimmäksi on kuin suussa sulaavaa jäätelöä!

Oi voi, tulipas taas pitkä postaus. Toivottavasti jaksatte lukea... :-)

Olisi aivan mahtavaa saada kuulla teidän mielipiteitä (ristiäiset tai nimiäisjuhlat - miksi?) ja varsinkin jos jollakin on kokemuksia ja ideoita nimiäisjuhlista! 

1 kommentti:

  1. Olen aika pitkälti samaa mieltä kanssasi, emme järjestäneet meidän tytölle ristiäisiä vaikka sekä minä että mieheni kyllä kuuluu kirkkoon. Tosin emme kuitenkaan ole niin sanottu uskovaisia, joten siitä syystä emme halunneet "pakottaa" tytärtämme kirkon kirjoihin vaikka itse niihin kuulumme. Mielessä on monesti käynyt erota kirkosta, mutta koska se nyt ei kuitenkaan ole mikään oleellinen asia siinä mielessä niin se ei vaan ole tullut tehdyksi. Vietimme aika intiimit nimiäispippalot lähimpien sukulaistemme kanssa, ja juhla oli itseässään tosi onnistunut, mitä nyt yksi vanhempi mummo ei oikein ymmärtänyt tilausuutta mut hei, kaikille ei vaan aina kaikki sovi. Onneksi tämä tapa sopi meidän perheelle!

    Tsemppiä loppuraskauteen, se kaikki palkitaan kun saa sen pienen nyytin syliin!

    VastaaPoista